Mieli

Mitä ihmisen mielessä oikein tapahtuu? Onko vain hyväksyttävä se asia, että en pysty vaikuttamaan siihen? Viimeisen kuukauden ajan olen tuntenut oloni todella turhautuneeksi, vihaiseksi ja surulliseksi. Pääni sisällä on niin paljon asioita, mutta en saa niistä mistään otetta. On kuin pääni sisällä vilisisi kuvia, joista ei saa selvää, mutta kuvissa olevan tunteen tunnistaa. Minua pyydetään puhumaan siitä mitä ajattelen pääni sisällä, mutta en vain onnistu siinä. Estääkö oma mieleni minua avaamasta tiettyjä asioita? Suojelenko alitajuisesti itseäni.

Viime päivityksessäni kerroin näkeväni useammin painajaisia. Nyt painajaiseni ovat muuttuneet. Ne ovat kuin valveunia. Ajattelen asiaa ja yhtäkkiä olenkin niin syvällä oman pääni sisällä, että säpsähdän ajatuksistani pois. En haluaisi jatkaa enää näin. Olen kyllästynyt tähän ikuiseen odottamiseen, että alkaisin edistyä tämän asian kanssa. Täytynee varata aika omalle hoitajalleni ja kertoa, että nyt on päästävä juttelemaan tai kaikki leviää käsiin.